Rakennusten ympäristökestävyydestä keskusteltaessa nousee esiin monia kysymyksiä. Alla on yhteenveto yleisimmistä kysymyksistä ja vastauksista:

1. Onko kuumasinkitys ympäristön kannalta kestävä pintakäsittelymenetelmä?

Kuumasinkitys – teräksen upottaminen sulaan sinkkiin – on luultavasti ympäristöystävällisin prosessi korroosion estämiseksi. Pohjoismaissa korroosion aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan noin 4 prosenttia maiden bruttokansantuotteesta. Siksi rakennusten ja rakenteiden korroosiosuojauksella on merkittäviä taloudellisia etuja, ja samalla tehokas korroosiosuojaus on myös tehokas tapa vähentää hiilidioksidikuormitusta.

2. Voiko kuumasinkittyä terästä käyttää uudelleen?

Monet kuumasinkityt tuotteet voidaan purkaa ja sinkitä uudelleen, kun alkuperäinen sinkkikerros on syöpynyt pois. Monissa maissa esimerkiksi vanhat maantiekaiteet poistetaan ja lähetetään uudelleensinkittäväksi maanteillä tehtävien säännöllisten kunnossapitotöiden yhteydessä. Uudelleensinkityksen jälkeen tiekaiteet asennetaan takaisin paikalleen.

3. Voiko kuumasinkittyä terästä kierrättää?

Kuumasinkitty teräs on helppo kierrättää muun romun kanssa sulattamalla valokaariuunissa. Sinkki höyrystyy prosessin alkuvaiheessa ja kerääntyy valokaariuunin suodattimeen, josta se voidaan uuttaa ja käyttää uudelleen sinkintuotannossa.

4. Kuinka paljon kuumasinkittyjen tuotteiden sinkistä kierrätetään?

Vuonna 2006 Euroopan terästeollisuus tuotti 1 290 750 tonnia suodatinpölyä, joka sisälsi 296 872 tonnia sinkkiä (23 %). Tästä sinkistä kierrätettiin 93 % eli 276 920 tonnia (viite: Gesellschaft fϋr Bergbau, Metallurgie, Rohstoff – und Umwelttechnik, Germany).

5. Mikä on kuumasinkittyyn teräkseen sitoutunut hiilidioksidimäärä (empodied carbon)?

Italiassa Life Cycle Engineeringin suorittamien elinkaaritutkimusten tarkastelu on osoittanut, että yhden teräskilogramman kuumasinkitys standardin EN ISO 1461 mukaisesti tuottaa tyypillisesti 0,1–0,33 kg hiilidioksidiekvivalenttia. Vaihteluväli edustaa teräsrakenteen, maantieteellisten tekijöiden ja analyysimenetelmän vaihteluja.

6. Mitä kuumasinkitysteollisuus tekee tukeakseen kestävää rakentamista?

Euroopan kuumasinkitysteollisuus vetää Kuumasinkitys ja kestävä rakentaminen -projektia, johon on osallistunut useita riippumattomia asiantuntijoita ympäristön ja arkkitehtuurin alalta – mukaan lukien kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja ympäristötutkija Tom Wolley, joka on ”vihreän” rakentamisen vahva puolestapuhuja. Projektin tavoitteena on ollut auttaa arkkitehteja, suunnittelijoita, insinöörejä, kehittäjiä ja heidän asiakkaitaan tekemään rakennuksista ympäristöystävällisempiä käyttämällä kuumasinkittyä terästä.

7. Mitä ”kehdosta kehtoon” tarkoittaa?

Kehdosta kehtoon -mallin mukaan kaikki materiaalit voivat oikean perussuunnittelun avulla toimia ravintona mikro-organismeille tai teollisille prosesseille. Tämä eliminoi jätteen käsitteenä – aikaisempi jäte ravitsee joko maaperää tai uusia arvokkaita teollisuuden raaka-aineita. Laajemmin ”kehdosta kehtoon” tarkoittaa uutta kiertotaloutta, jossa materiaaleja – kuten luonnossakin – ei koskaan tuhota tai kerätä ja jossa kasvu, tuotanto ja kulutus ovat itse asiassa hyödyksi.

8. Mitä kokonaisvaltainen suunnittelu tarkoittaa?

Kokonaisvaltainen suunnittelu on suunnittelun lähestymistapa, joka uskoo järjestelmän olevan rakennettu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka on myös osa jotain suurempaa. Siinä katsotaan, miten materiaalit ja suunnittelu vaikuttavat ympäristöön paitsi lyhyellä myös pitkällä aikavälillä.

9. Mikä on LCA-analyysi?

Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jolla muodostetaan kokonaiskuva tuotteen elinkaaren kokonaisympäristövaikutuksista raaka-aineiden louhinnasta valmistusprosessien ja käytön kautta jätehuoltoon, mukaan lukien kaikki kuljetukset ja välikäsien energiankulutus.

10. Voiko sinkkiä kierrättää?

Sinkki on luonnollisesti kierrätettävää ei-rautametallia ja sitä voidaan kierrättää loputtomasti ilman, että se menettää fyysisiä tai kemiallisia ominaisuuksiaan. Tällä hetkellä arviolta 70 % sinkistä tulee primäärilähteistä (sisältää 10-15 % kierrätettyä sinkkiä), kun taas 30 % perustuu täysin kierrätettyyn sinkkiin. Tämä 30 % vastaa 80 % kierrätettäväksi käytettävissä olevan sinkin kokonaismäärästä. Kierrätysaste kasvaa edelleen teknologian kehittyessä.

11. Loppuuko sinkki?

Sinkki on maankuoren 24. yleisin aine. Maailmassa on luonnostaan runsaasti sinkkiä. Sinkkivarannot – kuten mitkään luonnonvarat – eivät ole kiinteä määrä, joka on varastoitu luontoon. Varannot riippuvat geologisista tekijöistä sekä talouden, teknologian ja politiikan vuorovaikutuksesta. Sinkkiesiintymät ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 1950, jolloin uusia suuria malmiesiintymiä löytyi eri puolilta maailmaa. Sinkin saatavuutta tulevaisuudessa ei näin ollen voida arvioida pelkästään nykyisissä kaivoksissa olevien esiintymien perusteella.

12. Mitä on sinkkiin sitoutunut hiilidioksidi (empodied carbon)?

Sitoutuneella hiilidioksidilla tarkoitetaan hiilidioksidin kokonaismäärää, joka liittyy tuotteeseen varastoituneeseen energiaan. Sinkin osalta arvo on 3124 kg hiilidioksidiekvivalenttia.

13. Mitä tarkoittaa ”Zinc Saves Kids”?

”Zinc Saves Kids” on aloite, jolla parannetaan aliravittujen lasten selviytymistä, kasvua ja kehitystä rahoittamalla UNICEFin tukemaa sinkkiohjelmaa ympäri maailmaa. Joka vuosi 450 000 lasta on vaarassa kuolla sinkin puutteesta johtuvaan ripuliin, keuhkokuumeeseen tai malariaan. Muutamalla ylimääräisellä milligrammalla sinkkiä joka päivä on suuri vaikutus. Sinkkiä sisältävät lisäravinteet ovat nopeita, yksinkertaisia, tehokkaita ja edullisia.

14. Mikä on teräkseen sitoutunut hiilidioksidimäärä?

Hiilidioksidipäästö yhden rakenneterästonnin tuotannossa on 0,76 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä arvo on suurempi kuin joidenkin muiden materiaalien, mutta koska teräksen lujuus on suuri suhteessa sen painoon, tonni terästä tuottaa suhteellisen suuren määrän rakennusmateriaalia. Tämä tarkoittaa, että suhteellinen hiilijalanjälki on pienempi kuin monissa muissa materiaaleissa.

15. Kuinka paljon terästä kierrätetään?

Vuosittain kierrätetään yli 500 miljoonaa tonnia terästä maailmanlaajuisesti – mikä vastaa 180 Eiffel-tornia joka päivä! Kierrätysnopeus on suuri. Tutkimukset ovat osoittaneet, että Englannissa  rakennusten ja rakenteiden purkamisen yhteydessä 99 % rakenneteräksestä kierrätetään. Varovaisen arvion mukaan 80 % kaikesta vuoden aikana syntyvästä teräsromusta kerätään ja kierrätetään. Nämä luvut ovat korkeammat köyhemmissä talouksissa, joissa teräksen suhteellinen arvo on suurempi.

16. Mikä on teräsrakennetuotannon hiilijalanjälki?

British Constructional Steelwork Association (BCSA) on kehittänyt yleisen menetelmän teräsrakennetuotannon hiilijalanjäljen laskemiseksi. Alustavat laskelmat osoittavat, että vastaus on noin 0,3 tonnia hiilidioksidia valmistettua teräsrakennetonnia kohti.