Standardit

This page is under construction

Yleiset vaatimukset

Sinkkikerroksen ulkonäköön, paksuuteen, rakenteeseen sekä fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin vaikuttavat kappaleiden kemiallinen koostumus, massa ja olosuhteet sinkityksen aikana. Kuumasinkitysyrityksen ja asiakkaan välistä tietojen vaihtoa koskevat vaatimukset on esitetty standardin liitteissä. Alin kerrospaksuutta ja ulkonäköä koskeva laatuvaatimus esitetään yleensä standardissa SFS-EN ISO 1461. Jotta edellä mainitut vaatimukset saavutetaan, pitää asiakkaan ilmoittaa kuumasinkitysyritykselle tiedot teräslaadusta ja halutusta pinnoitteen paksuusluokasta standardin mukaisesti.

Suomalaiset standardit

SFS-EN ISO 1461 Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet. Spesifikaatiot ja testausmenetelmät.

SFS-EN ISO 14713-1 Sinkkipinnoitteet. Ohjeet ja suositukset rauta- ja teräsrakenteiden korroosionestoon. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet ja korroosionkestävyys.

SFS-EN ISO 14713-2 Sinkkipinnoitteet. Ohjeet ja suositukset rauta- ja teräsrakenteiden korroosionestoon. Osa 2: Kuumasinkitys.

SFS-EN ISO 10684 Kiinnittimet. Kuumasinkkipinnoitteet.

Tuote ja sen nimelliispaksuusPaikallinen kerrospaksuus (vähintään)
µm
Keskimääräinen kerrospaksuus (vähintään)
µm
Teräs> 6 mm7085
Teräs > 3 –  ≤ 6 mm
5570
Teräs ≥ 1,5 – ≤ 3 mm
4555
Teräs < 1,5 mm
3545
Valut ≥ 6 mm
7080
Valut < 6 mm
6070
Taulukko 1. SFS-EN ISO 1461-standardin mukaiset kerrospaksuudet. Jos tilauksessa ei ole muuta määritelty, käytetään tässä taulukossa esitettyjä kerrospaksuuksia.

Alakohtaiset standardit

Nordic Galvanizers on yhteistyössä kuumasinkitysyritysten kanssa laatinut alakohtaiset standardit seuraaville alueille:

• kerrospaksuuden hallinta
• jälkikäsittely
• tarttuvuuden mittaus.

Alakohtaisessa standardissa ”Kerrospaksuuden hallinta” esitetään ohjeita paikallisen ja keskimääräisen kerrospaksuuden mittaukseen. Erityisesti paikallisen kerrospaksuuden mittauksessa tehdään usein virheitä, koska luullaan, että yksittäinen mittaus muodostaa paikallisen arvon. Sen sijaan pitää määritellä rajattu koealue, josta otetaan kolme tai viisi mittausta. Näiden yksittäisten mittaustulosten keskiarvo on paikallinen kerrospaksuus. Kolmen tai viiden koealueen keskiarvo muodostaa sitten keskimääräisen kerrospaksuuden.
Alakohtaisessa standardissa ”Jälkikäsittely” annetaan kolme työstöluokkaa, joista valitaan yksi halutun laatutason perusteella. Standardissa määritellään myös, kuinka suuri pinnoittamaton alue saa olla ja kuinka se käsitellään, esim. maalaamalla sinkkipölymaalilla tai pinnoittamalla sinkkijuotteella.

Alakohtainen standardi ”Tarttuvuuden mittaus” sisältää tietoa siitä, kuinka tarttuvuuden tarkastus suoritetaan ja mitä odotuksia eri sinkkipinnoille voidaan asettaa. Vaatimukset ovat hieman erilaiset riippuen siitä, koostuuko pinta puhtaasta sinkistä vai rautasinkkifaasista. Koestuksessa käytetään v-teräistä meistiä, jonka annetaan osua sinkkipintaan tietyllä jousivoimalla. Alakohtaiset standardit löytyvät osoitteesta www.nordicgalvanizers.com. Edellä mainitut standardit sekä laadunvarmistus muodostavat pohjan kuumasinkityksen valvonnalle ja koestukselle.

Ohutlevyterästen sinkitseminen

Ohutlevyteräksen sinkitys standardin EN 10346 mukaan;

“Jatkuvatoimisella kuumasinkitysmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset – Tekniset toimitusehdot”

Pinnoitteen
merkintä
Pinnoitteen vähimmäismassamolempien puolien pinnoitteet yhteensä (g/m2)* Ohjeellinen arvo pinnoitteen paksuudelle yhdellä puolella yyypillinen
µm**
Z1001007
Z14014010
Z18018013
Z20020014
Z22522516
Z27527520
Z35035025
Z45045032
Z60060042

Kuva 3. Sinkitty ohutlevyteräs – pinnoitepaksuus

* Pinnoite molemmilla puolilla teräslevyä neliömetrin alalla.

** Pinnoite mikrometreinä teräslevyn yhdellä puolella (lukema on ohjeellinen)

For members
Suomi